Tuonela

Ostin hetki sitten harvinaisemmat pistokkaat ja laitoin ne juurtumaan sammaleeseen. Pistokkaiden juurruttamiseen on monta tapaa, mutta olen päätynyt rahkasammaleen käyttöön seuraamalla asiantuntijoiden päivityksiä somessa. Rahkasammal (nimenomaan pitkäkuituisena) pidättää vettä sopivan määrän ja ei homehdu tai mädätä juuria. Rahkasammalta voi ostaa ainakin eläinkaupoista, joissa sitä myydään terraarioihin. Tilasin nämä kaksi pistokasta ida Alajärveltä @idalajarvi , joka juuri tänään avasi oman verkkokauppansa kasvimielinen.fi. Voin suositella verkkokauppaa lämpimästi! Nämä kaksi kasvia kuuluvat philojen sukuun. Itselleni kasvit ovat samettilehtisiä kaunokaisia, koska olen vielä kasviharrastuksen alkutaipaleella tietojeni kanssa. Tiedän kuitenkin, että verru on haluttu, mutta yleisempi kasvi harrastajien keskuudessa ja toinen pistokas on harvinaisempi hybridi, joka juuri sai oman nimensä "splendid". Some on täynnä molempien kasvien upeita kuvia, joten tilaisuud

Roskaaminen. Heräsin itse ajattelemaan roskaamista äitini ansiosta ja sen jälkeen ei ole ollut paluuta. Roskia on kaikkialla ja roskaaminen tuntuu olevan todella iso ongelma meillä täällä Hämeenlinnassa. Nyt kun kerran avasin silmäni roskille huomaan ne kaikki. Ymmärrän siis äitiäni, joka joka päivä koirien kanssa aamulenkillä kerää roskia tien varsilta ja kuvaa niitä instatarinoihin valistaakseen ihmisiä roskaamisesta. Kysymykseni kuuluukin: Miten on mahdollista että samalla reitillä on joka aamu niin paljon roskaa? Roskaaminen tuntuu olevan iso ongelma siellä missä myydään pikaruokaa. Pikaruokaloiden pakkausmateriaalia pursuaa teiden varsista enemmän kuin voikukkia. Mikä saa ihmisen heittämään hampparipaperit ikkunasta pihalle ja ketä tästä pitäisi syyttää? Pitäisikö ravintoloiden vastata enemmän ympäristön siivoamisesta, koska heidän logollaan varustetut roskat pyörivät jaloissa. Olisiko syytä panostaa valistukseen vai syyttää asiakkaita, jotka eivät vaivaudu roskiksille.

Lavatarha ei olisi lavatarha ilman kasvulaatikoita. Monet käyttävät valmiita lavoja, mutta lavat voi myös rakentaa itse. Näin saat juuri oikean kokoiset ja malliset laatikot. Omaan lavatarhaani laatikoiden materiaalit löytyivät omasta pihasta ja appivanhempien varastosta. Ainoa kriteerimme oli rakentaa kasvulaatikot käsittelemättömästä puusta. Tarvittavat materiaalit: - puutolppia - lautaa (meillä myös paneelia) - patolevyä tai muuta muovilevyä - ruuveja Me saimme appivanhempien varastosta paneelin pätkiä joista teimme laidat. Tähän käy paremmin paksumpi lauta, mutta koska paneelit olivat tarjolla, päätimme käyttää niitä. Puun paksuus hidastaa lahoamista sillä laatikot altistuvat sään rasitukselle ja ovat maassa kiinni. Ensimmäisenä mittaa kuinka monta paneelia tai lautaa haluat laittaa päällekkäin ja määritä korkeus. Me teimme kolmen paneelin laatikoita kolme ja yhden neljän laatikon. Erikorkeuiset laatikot tekevät myös kivaa ilmettä lavatarhaan. Seuraavaksi mittaa

Tämän kevään projektina meillä on ollut keittiöpuutarhan rakentaminen. Toteutamme sen lavatarhan muodossa eli kaikki kasvatetaan ns. lavoissa. Lavoja voi ostaa valmiina tai rakentaa puusta, harkoista tai vaikka tiilistä. Ideana on saada maanpinta kohoamaan, jolloin maa lämpiää keväällä nopeammin ja viljelykausi pitenee. Lavatarhan voi tehdä pieneen tilaan ja siitä saa visuaalisesti kauniimman ja modernimman kuin perinteisestä kasvimaasta. Tässä kuvassa lähtötilanne   Idea lavatarhasta muhi päässäni kevättalven ja heti kun ilmat antoivat myöten, pystyimme aloittamaan projektin. Ensimmäisenä perustimme uuden k ukkapenkin nurmikolle terassin viereen. Siitä jutusta voit lukea täältä. Kukkapenkin perustamisesta jäi paljon nurmikkoa. Käytin sen täyttömaana suoristamaan keittiöpuutarhan pohjaa. Nurmikko oli pitkinä kaistaleina ja niitä oli helppo kasata pinoihin nurinpäin. Aikanaan ne maatuvat ja maanpinta saattaa laskea, mutta pihan osa johon lavatarha tulee on melko routimaton po