Siirry pääsisältöön

Roskakevät

Roskaaminen. Heräsin itse ajattelemaan roskaamista äitini ansiosta ja sen jälkeen ei ole ollut paluuta. Roskia on kaikkialla ja roskaaminen tuntuu olevan todella iso ongelma meillä täällä Hämeenlinnassa. Nyt kun kerran avasin silmäni roskille huomaan ne kaikki. Ymmärrän siis äitiäni, joka joka päivä koirien kanssa aamulenkillä kerää roskia tien varsilta ja kuvaa niitä instatarinoihin valistaakseen ihmisiä roskaamisesta. Kysymykseni kuuluukin: Miten on mahdollista että samalla reitillä on joka aamu niin paljon roskaa?



Roskaaminen tuntuu olevan iso ongelma siellä missä myydään pikaruokaa. Pikaruokaloiden pakkausmateriaalia pursuaa teiden varsista enemmän kuin voikukkia. Mikä saa ihmisen heittämään hampparipaperit ikkunasta pihalle ja ketä tästä pitäisi syyttää? Pitäisikö ravintoloiden vastata enemmän ympäristön siivoamisesta, koska heidän logollaan varustetut roskat pyörivät jaloissa. Olisiko syytä panostaa valistukseen vai syyttää asiakkaita, jotka eivät vaivaudu roskiksille.



Yksi iso ongelma on myös roskisten määrä. Äitini on useamman kerran pyytänyt kaupungilta roskista paikkaan, jossa sellaista selvästi tarvitaan. Kaupungilta on myös reagoitu ja roskiksia on lisätty, mutta onhan tässäkin mielestäni ongelma jos asukkaiden täytyy roskiksia pyytää. Roskisten sijainnin ja koon lisäksi ongelma on usein myös tyhjennys. Täydet roskikset pursuavat haisevia pikaruokapakkauksia ja kaikki tietävät mitä silloin tapahtuu. Linnut levittävät roskat pitkin poikin helpon aterian toivossa.




Roskien kärkisijoilla on myös nikotiinituotteet, tölkit, pullot ja karkkipaperit. Nämä kaikki ovat asioita joita käytämme ja sitten haluamme niistä eroon. Eikö olisi helpompaa laittaa karkkipaperit taskuun kuin viskata ne kadulle? Nuuskapurkki ja tupakka-aski kulkee taskussa, mutta kun se tyhjenee, se heitetään ojaan. Eihän tässä ole oikein mitään järkeä. Hauskinta on se, että pulloista ja tölkeistä saa rahaa kun ne palauttaa kauppaan ja silti ne heitetään luontoon. Olemmeko näin välinpitämättömiä?



Mitä voin itse tehdä roskaamisen vähentämisen puolesta?
1. Mieti missä omalla lähiseudulla näkee aina roskia, muttei roskista. Ilmoita asiasta kaupungille.
2. Missä näkee aina täytenä tursuavan roskiksen? Mainitse asiasta tyhjennyksestä vastaavalle taholle.
3. Huolehdi siitä, että omassa perheessäsi roskaamisesta puhutaan ja että vanhempasi tai lapsesi ymmärtää sen aiheuttamat ongelmat.
4. Laita lenkille hanskat käteen ja poimi matkalla näkemäsi roskat muovipussiin.
5. Huolehdi, että omassa taloudessasi tai taloyhtiössäsi roskikset tyhjennetään ajallaan.
6. Jos näet jonkun roskaavan, huomauta asiasta reippaasti hänelle. Se ei välttämättä vaikuta heti asenteeseen, mutta huomautuksesi saattaa jäädä vaivaamaan roskaajaa.
7. Haastaa ystäväsi roskienkeruutalkoisiin.
8. Ehdota vanhempainillassa roskienkeruuta luokkaretken rahankeruuideaksi. Voisin kuvitella, että moni yritys maksaisi mielellään ympäristön siivoamisesta (huoltoasemat, ruokakaupat, kaatopaikka jne.)
9. Kiinnitä huomiota työpaikkasi, harrastuspaikkasi ja muiden käyttämiesi yritysten roskisalueisiin. Huolehditaanko roskista oikein?
10. Käytä kierrätyspisteitä oikein. Jos kierrätyspiste on täynnä, älä jätä omia roskiasi astioiden viereen. Älä myöskään jätä kierrätyspisteelle tavaraa joka ei sinne kuulu.

Roskaaminen on asia johon jokaisen meidän on helppo puuttua joka päivä. Aiotko sinä tehdä jotain asialle?

Kaikki kuvat ovat äitini ottamia Tiiriön alueelta. Kuvissa on vain pieni osa viime viikon roskista.


 




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

10 uutta vaatetta vuodessa -haaste

En ole muutamaan vuoteen ollut enään kova himoshoppailija, mutta siitä huolimatta ostan turhia harkitsemattomia vaatteita kaappini perukoille. Siksi haastoin itseni vuoden alussa ostamaan vain kymmenen uutta vaatetta tänä vuonna! Nuorempana ostin surutta vaatteita useasti viikossa. Oli ihanaa ostaa uusi vaate viikonlopun menoihin tai juhliin. En koskaan ajatellut minkälaisia vaikutuksia omilla ostotottumuksillani olisi muiden elämään tai maailmaan. Miksi olisinkaan, koska meillä Suomessa asiat ovat niin hyvin. En kokenut omien tekojeni olevan milläänlailla merkittäviä eikä mieleeni tullut vaatteiden valmistuksen haittapuolia. En miettinyt näitä asioita koskaan, eikä niistä puhuttu edes sitä vähää mitä tänäpäivänä. No nyt aikuisena olen tietoinen asioista ja niinkuin sanotaan tieto luo tuskaa. Omantunnon tuskaa ainakin kun kyseessä ovat vaatteet. Oma tyylini on muuttunut minimalistisemmaksi vuosien saatossa ja olen ymmärtänyt kuinka paljon turhia vaatteita omistan...

Kuisti kevätkuntoon: terassilautojen kääntäminen osa 1

Eilen oli niin lämmin ilma, että aloin pihatöihin ja ennen kuin huomasinkaan olin jo aloittanut kuistin terassilaudoituksen kääntämisen. Jos joku miettii miten terassilautojen kääntäminen tapahtuu, niin voin sanoa että melko helposti. Ongelmia voi tulla jos kuisti ei ole symmetrinen ja on tehty jotain lovia tai sahauksia, jotka ei toimi peilikuvana. Meillä kuisti on suorakaide ja vain yhdessä kohdassa oli sahattu lovi, joka ei haitannut lopputuloksen kannalta. Jos samaa puutavaraa ei ole enempää, niin nämä asiat on hyvä miettiä ennen aloittamista. Teimme viime vuonna kuistin viereen ison istutuslaatikon erilaisesta terassilaudasta. Kuistin pintalautaa vastaavaa ei myydä missään. Se on ohuempaa ja moniuraisempaa kuin tällä hetkellä täälläpäin missään sahalla valmistuksessa/myynnissä olevat terassilaudat. Tästä syystä olemme tehneet kaikki uudet terassirakennelmat 120 leveästä urallisesta ruskeasta terassilaudasta ja jättäneet vanhoihin osiin vanhat laudat paikalleen. Koska ol...

Verta, hikeä ja T-paitoja Ylellä

Oletko jo katsonut Yle areenasta dokumenttisarjan pikamuodista? Sarjassa neljä somevaikuttajaa matkustaa Myanmariin työskentelmään vaateteollisuuden alkulähteille. Jaksoissa esitellään erilaisia työvaiheita, tehtaita ja työpäivien kulkua. Kieltämättä tuntui kyllä aika pahalta katsoa jaksoja, vaikka itse olen nähnyt vastaavia ohjelmia aikaisemminkin. Oma kuplani myös puhkesi, koska tajusin kuinka tietämättömiä ihmiset ovat näistä asioista. Ohjelmassa vaikuttajat keräävät puuvillaa pelloilta ja kuivaavat sitä tehtaalla, tutustuvat kankaiden värjäämiseen, käsittelevät nahkaa ja ompelevat tuotteita. Itselleni täysin uusi aihe oli jakso jossa esiteltiin "muovinjalostamo". Olen monesti kuullut, että köyhissä maissa yksi ammatti on roskankerääjä ja olen miettinytkin minne niitä roskia kerätään ja kuka siitä maksaa. Muovinjalostamossa muoviroskat eroteltiin toisistaan ja käsiteltiin hiutalemaiseen muotoon, jollaisena se sitten lähtee eteenpäin uudeksi raaka-aineeksi. ...